Reunakaitaleen kiinnitys - Attaching the binding

Ajattelin, että voisin laittaa tänne ohjeistuksen siitä, miten itse teen reunakaitaleen kiinnityksen valmiiseen työhön. Sama pätee niin pienille kuin suurillekin töille, oli sitten kyseessä mukimatto, tabletti, liina tai kokonainen sängynpeite.

Ompelua varten laitoin maalarinteipin helpottamaan ensimmäistä vaihetta. Se kulkee aina vasen reuna neulan kohdalla kuvan 1 osoittamalla tavalla.

Kuva 1

Alkaessani ompelua käytän usein 'tilkkurenkiä' apuna: se on pieni, kahtia taitettu tilkku, jonka läpi ompelen ennen kuin alan varsinaisen tilkkutyön kokoamisen. Se ennaltaehkäisee ompelun aloituksessa usein tapahtuvaa kankaan myttäytymistä, kun kankaat eivät lähdekään oitis syöttymään ongelmitta koneen läpi. Samoin se säästää hiukan lankaa, kun ei aina tarvitse aloittaa kokonaan alusta, vaan voin jatkaa sen avulla suoraan seuraaviin kankaisiin. Käytän sitä siis aina kun mahdollista.

Alkaessani ompelun laitoin kaksi kaitaletta oikeat puolet vastakkain ja 90 asteen kulmaan toisiinsa nähden. Maalarinteippi tuli mukaan siten, että ommellessani pidin koko ajan silmällä, että alemman kaitaleen kulma kulki tarkalleen teipin vasemman reunan kohdalla (ks. kuva 2, ympyröity kohta). Saatuani kaitaleen ommeltua leikkasin 'rengin' irti kaitaleen alkupäästä ja syötin sen koneeseen ja ompelin sitä pitkin vähän matkaa, kunnes sain irrotettua reunakaiteleen koneesta. Toistin tätä kunnes koko kaitale oli ommeltuna.

Kuva 2

Kokosin kaitaleen siten, että vaihtelin väriä umpimähkään, ja joka kolmas kaitale oli aina 6" mittainen. Muiden pituus vaihteli sen mukaan, miten paljon kutakin kangasta oli minulle jäänyt, joten ne vaihtelivat: pisimmät olivat 30 cm, lyhimmät 20 cm.

Saatuani 10-metrisen kaitaleen ommeltua leikkasin kulmiin jääneet kolmiot pois tilkkuleikkurillani jättäen 1/4" (6 mm) saumanvarat (kuva 3).

Kuva 3

Säästäväisyyssyistä en laittanut kulmapaloja roskikseen, vaan ompelin nekin pareittain yhteen, ja  edelleen neljä yhteen hyrriksi. Niistä voin työstää 'välipalana' jonkin pussukan tai kassin (kuvat 4-6).

Kuva 4

Kuva 5

Kuva 6

Reunakaitaleen pituus määräytyy kaavalla 2 x työn leveys + 2 x työn korkeus + 20-50 cm ylimääräistä kaiken varalta. Kaitaleen leveys on puolestaan enemmän makuasia. Yleensä leikkaan 2.25" leveää kaitaletta, mutta saatan tehdä sen hiukan leveämmäksikin. Esimerkiksi tätä vierassängyn peitettä varten leikkasin 2,75" leveää kaitaletta, ja tarvitsin sitä 9,6 m, joten leikkasin kaikkiaan 10 m. Käytin kaikkia ylijääneitä kankaita, joita minulle oli itse peitteen valmistamisesta jäänyt.

Piston pituutena käytän reunakantin ompelussa yleensä 2,6 - 2,8, isommissa töissä suurempaa, pienissä pienempää.

Aloitan kiinnittämällä kaitaleen ensin nurjalle puolelle, sitten oikealle. Jätän kaitaleen alusta n. 20 cm ompelematta, ja käytän koneessani aina yläsyöttäjää. Lisäksi olen hyväksi havainnut käyttää ommellessani samoja hanskoja, joita käytän vapaassa tikkauksessakin. Saan niillä paremman tuntuman työhöni, ja homma on kaiken kaikkiaan paremmin hallinnassa kuin ilman hanskoja. Neulan laitan tässä vaiheessa aina ääriasentoonsa oikealle.

Kuva 7

Kun lähestyin nurkkaa, käänsin kaitaleen 90 astetta oikealle ja painoin siihen selvästi erottuvan taitteen (kuva 8).

Kuva 8

Käänsin kaitaleen takaisin alkuperäiseen asentoon ja merkitsin tekemäni taitteen ohutlyijyisellä liitukynällä (kuva 9).

Kuva 9

Seuraavaksi ompelin eteenpäin aina viivaan asti. Tein edestakaisompeleen, otin työn koneesta ja käänsin työtä 90 astetta vastapäivään (kuva 10).

Kuva 10

Työn käännettyäni taitoin reunakaitaleen uudelleen 90 asteen kulmaan (kuva 8), ja käänsin sen sitten  kuvan 11 mukaiseen asentoon. Se oli siis tarkasti taitettuna jo ommellun reunan suuntaiseksi, ja samanaikaisesti risareuna oli seuraavaksi ommeltavan reunan suuntainen.

Kuva 11

Aloitin seuraavan sivun ompelun reunasta lähtien ja tein sinnekin ensiksi edestakaisompeleen, jotta ommel lukkiutui varmasti (kuva 12).

Kuva 12

Seuraavissa kulmissa toimin samoin kuin edellä. 

Seuraavaksi liitin kaitaleen alku- ja loppupäät yhteen. Jätin toisessa myös loppupäässä n. 20 cm reunakaitaleesta ompelematta. Siirryin leikkauspöytäni ääreen ja leikkasin reunakaitaleesta lyhyen pätkän, jota käytin tarkkaan kohdistamiseen. Avasin pätkän ja laitoin sen alkupään alle kuvan 13 osoittamalla tavalla.

Kuva 13

Leikkasin pätkän avulla reunakaitaleen alkupäästä liiat pois, saman tein loppupäälle. Yleensä nipistän reunakaitaleesta pari milliä pois, jotta se on kiinnitysvaiheessa riittävän napakka ja asettuu hyvin paikoilleen (kuva 14).

Kuva 14

Piirsin reunakaitaleen nurjalle liituviivan 45 asteen kulmaan kaitaleeseen nähden, kuten kuvasta 15 toivon mukaan näkyy. Kiinnitin parilla nuppineulalla alku- ja loppupään oikeat puolet vastakkain 90 asteen kulmaan toisiinsa nähden, ja ompelin liituviivaa pitkin.

Kuva 15

Lopuksi leikkasin reunakaitaleesta ylimääräiset pikku kolmiot pois ja ompelin loppukaitaleen kiinni tilkkutyöhöni. (Tästä en enää muistanut ottaa valokuvaa, mutta toivottavasti ymmärsitte idean.)

Saatuani reunakantin ommeltua työn nurjalle silitin sen nurjalta huolellisesti, jotta saisin sen sitten käännettyä napakasti oikealle puolelle ilman vekkejä ja kurttuja. 

Ei ole väliä, mistä kohdasta reunakaitaleen ompelun oikealle puolelle aloittaa. Kääntämisessä käytin apuna hyväksi havaitsemiani punaisia klipsuja (kuvat 16-17).

Kuva 16

Kuva 17

Neulan laitoin tällä kertaa pykälän verran keskiasennosta vasemmalle, niin sain ompeleen tarkalleen haluamaani kohtaan (kuva 18).

Kuva 18

Tässä vaiheessa oli aika myös kurkistaa työn nurjalle puolelle ja varmistua siitä, että ommel ei epähuomiossa osunut nurjalla kantin päälle (kuva 19). Olen pedanttinen ihminen, ja olen joutunut toteamaan, että minua häiritsee hirveästi, jos ommel menee kantin päälle, vaikkei se sieltä mihinkään näykään. Niinpä nykyään ompelen reunakantin mieluummin niin, että ommel on reilusti etäällä reunakantista.

Kuva 19

Kun lähestyin peitteen kulmaa, otin käyttöön uuden apulaisen: Tilkkutarhasta hankkimani näppärän liimakynän (kuva 19).

Kuva 20

Levitin liimaa ensin seuraavaksi ommeltavalle sivulle (ks. kuva 21), ja painoin kaitaleen tiukasti kiinni liiman kohdalta. Seuraavaksi levitin liimaa juuri ommeltavana olevalle sivulle (ks. kuva 22), ja painoin senkin tiukasti kiinni liiman kohdalta.

Kuva 21

Kuva 22

Varmuuden vuoksi laitoin siihen vielä klipsinkin siihen asti, että sain ommeltua kaitaleen kiinni (kuva 23).

Kuva 23

Näin jatkoin ompelua, kunnes reunakaitale oli kauttaaltaan kiinnitetty. Loppuun tein lyhyen edestakaisompeleen, otin työn koneesta ja voilà: työni on valmis.

HUOM! Tämä ohjeistukseni löytyy myös blogini niksinurkka-osiosta, jos haluat siihen myöhemmin palata 😊.

**********************

For my foreign readers: this is an instruction of how I prefer to attach the binding to a finished quilt. I'll only explain it in Finnish this time - sorry 😊.