maanantai 24. helmikuuta 2014

Seppele- vai kranssitikkaus - Wreath quilting

Monia kiehtonevat kauniit höyhentikkaukset, joita näkee varsinkin "pitkäkätisillä" tikatuissa tilkkutöissä, mutta paljon myös käsin tikattuina amerikkalaisissa töissä. Pari viikkoa mietin, miten tikkaisin nämä katoavat tuulimylly-blokit - ja yhtenä iltana nettisurffailun lomassa tajusin, että minullahan on käsissäni työ, johon kranssit sopisivat mainiosti.

Kaivoin esiin Helen Squiren tikkausmallikirjan, jonka olen ostanut varmaan 15 vuotta sitten Englannista. Kuinka ollakaan: kirjasta löytyi valmiiksi sopivan kokoinen malli, josta piirsin ja askartelin itselleni sabluunan lauantaina.
Nettiarvonnasta voittamani sabluunamuoviarkit ovat vähän nafteja, mutta se ei haittaa, koska sabluunaa tarvitsee kääntää vain kerran, niin saa koko kranssin piirrettyä. Käytin vedellä poistettavaa merkkauskynää ja pelkäsin koko ajan, että siitä loppuisi väri ennen kuin saisin kaikki kaksitoista seppelettä piirrettyä, mutta hyvin siinä riitti väriä ja vielä jäikin. Jostain syystä tykkään merkitä sillä kaikki vähänkään suuremmat asiat, vaikka minulla on yksi jos toinenkin liitukynäkin penaalissa. Niitä käytän yleensä pienempiin juttuihin, joissa ei tarvitse pelätä merkintöjen varisevan tiehensä ennen aikojaan.


Sitten ei muuta kuin tikkaamaan - tikkasin siten, että joka toisessa lehdykässä jouduin tikkaamaan ulkokehällä vähän matkaa edestakaisin. Se tuntui luontevammalta kuin lehdyköiden tikkaaminen kokonaan erillisinä. Ja vaikka tikkaukset eivät aina osuneetkaan ihan (läheskään) päällekkäin, niin kahdennessatoista kranssissa jälki oli jo huomattavasti kehittynyt ensimmäiseen verrattuna.

Yhdennentoista kranssin kohdalla tuli hetkeksi probleema, ennen kuin tajusin, että sabluuna oli luiskahtanut väärinpäin, ja kranssin lehdet pyörivätkin väärään suuntaan. Ensin ajattelin jättää sen sellaisekseen ja arvuutella, kuinka moni sen huomaisi. Tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin, kun tästä tulee liina keittiön pöydälle ja virhe saattaisi häiritä itseäni siinä päivittäin.


Tältä näyttää toistaiseksi - valot ja varjot leikkivät tilkkupinnalla hauskasti kuvakulmasta riippuen. Keskustan neliöt ja reunojen kolmiot kaipaavat vielä tikkausta, ennen kuin pääsen kanttaamaan reunat.

**********************
Most of us quilters certainly love feathers and wreaths as quilting motives. For two weeks I've been wondering how to quilt the disappearing pinwheel blocks when I suddenly one evening, while surfing in the internet, realized, that I had perfect material for wreath quilting.

I dug out a book from Helen Squire that I have bought probably 15 years ago in London -  and luckily there was a wreath pattern that fit my blocks perfectly, so there was no need to scan or enlarge anything. I just drew the wreath on template plastic and made a stencil. The pattern didn't quite fit to the plastic, but that is not a problem because the template can be rotated.

For some reason I like to mark with water-soluble pen, eventhough I do have several other marking tools as well. But I always fear that when using "dry" pencils the markings might disappear before I'm done with quilting, so I use them only for smaller things.

I chose to stitch with the custom feather technique where I had to backtrack the top of every other blade, eventhough it was quite challenging, but it just was more natural for me. There are places where instead of hitting the stitching line I ended up with two separate stitch lines, but with the twelfth wreath the result was quite satisfactory compared with the first one.

With eleventh wreath I was a bit puzzled before I realized that I had marked it with the wrong template side up, so the blades were going the opposite direction. First I thought I would leave it like that and make people guess what went wrong and where. But as this is going to be a table runner on our kitchen table, I thought it would bother me there every day, so I dissolved the faulty markings and corrected my mistake.

I love how light and shadow show the quilting differently from different angles. Now I still have to figure out some quilting to the squares in the middle and to the triangles on the sides, before I can bind the quilt.

 

 
 

11 kommenttia:

  1. Hieno tikkaus. Ei synny pitkäkätiselläkään aivan itsestään. Joo, neliöt ja kolmiot on hyvä vielä tikata. Hieno työ.

    VastaaPoista
  2. Wautsi mikä tikkaus! Upea liina tulee!

    VastaaPoista
  3. Kaunis työ! Tikkaus on hieno. Kukaan muu tuskin olisi huomannut toiseen suuntaan kiertyvää kranssia.

    VastaaPoista
  4. Kyllä onkin kaunis tikkaus ja kruunaa koko työn.

    VastaaPoista
  5. Hienot tikkaukset! Tuo sabluunamuoviarkki on minulle ihan uusi tuttavuus, miten kuvio siirretään siitä tikattavalle pinnalle? Yritin arkin kuvaa tiirata, mutta ei selvinnyt minun hoksottimillani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sabluunaan on leikattu "rakoja" sinne tänne, ja niiden kautta piirretty malli tilkkupinnalle vedellä poistettavalla tussilla. Toinen vaihtoehto olisi käyttää jauhetta, jota levitetään sapluunalle, jolloin aukkokohdat merkkautuvat tilkkupintaan.
      Oikeasti tuo merkitseminen pitäisi tehdä ennen voileivän rakentamista, mutta onnistuu vielä vanunkin päällä. Minulla kun nämä suunnitelmat vaihtuvat lennosta - aioin ensin tikata ihan vapaasti ilman merkintöjä, mutta sitten keksin nuo kranssit.

      Poista
  6. Kaunis ja tyylikäs on työsi ja taidolla tehty. Kauniit tikkaukset.

    VastaaPoista
  7. Mainitsit aiemmassa blogissasi, että mallin idea tuli Jenny Doen / Missouri Star Quilt Co:n videolta.
    Minulla on ompelutarvike kauppa Floridassa (Quilts and Lace LLC) ja Jenny Doen on tulossa meidän kauppaan pitämään päivän kursseja 22.4.!!! Tervetuloa katsomaan paikan päälle :)

    VastaaPoista