Vihdoinkin valmista - Finally finished

Ei kuitenkaan tilkkutöitä, vaan tekstiilialan ammattitutkinto! Viimeinen näyttötutkinto ajoittui eiliselle ja päättyi onnellisesti eli hyväksyttyyn suoritukseen. Olo on tyhjä, epätodellinen, hämmentynyt. Voin taas hyvällä omallatunnolla vain ommella - huono on vaiennettu toivottavasti piiiitkäksi aikaa. Tapani tehdä asioita äärimmilleen takapainotteisesti on äärimmäisen stressaavaa, ja vie ilon kaikesta muustakin tekemisestä. Vaikeusastetta tässä osiossa lisäsi vielä yrityksen perustamiskuvio, joka ei kohdallani ole toteutumassa. Oli todella vaikea "leikisti" tehdä asioita. Paljon mieluummin tartuin milloin likäpyykkeihin, milloin imurin varteen - ja voin vakuuttaa että varsinkaan jälkimmäinen harvoin tulee mieleen, jos tarjolla on jokin muukin vaihtoehto...

Eiliseen ajoittui myös kurssilaisten retki Humppilan Tilkkutexiin, ja sinne porhalsin minäkin heti Loimaalta vapauduttuani. Ryhmä Rämä oli saapunut paikalle jo kymmeneltä, neljä innokasta tilkkuilijaa, ja tarkkaan hyödynsimme kaupan aukioloajan: viimeinen tuli liikkeestä juuri sulkemisaikaan eli klo 13.

Vaikka olenkin perinteisesti itseäni jokaisen näytön jälkeen käynyt kaupassa palkitsemassa, niin tällä kertaa ostokseni olivat varsin maltilliset. Enemmän kassiin kertyi mukaantulosta estyneiden kurssilaisten ostoksia, mutta toki itsellenikin kirjan ja pari kangasta lahjoitin.

 

Ompeluaiheisia Lorelei-paneeleita oli pakko ostaa, minulla on jo ainakin yksi käyttökohde niille tiedossa. Turkoosi kangas oli niin ihanan värinen ja niiiin halpakin, sillekin on jo käyttöä tiedossa. Beige kangas tuli mukaan kaunokirjoitustekstien vuoksi, vaikkei käyttökohdetta vielä olekaan. Kirja liittyy ensi syksyn kurssiin ja vihoviimeisen heräteostoksen tein kassalla seisoessani, kun bongasin nuo korvikset kassan vieressä.

 

 

Näin tuollaiset Tilkkutarhan Minnalla viimeksi tavatessamme, mutta unohdin häneltä silloin niiden ostospaikkaa kysyä. Näin sain jos en ihan kouriintuntuvia niin ainakin korvissa roikkuvat muistoesineet tutkintopäivästäni.

 

Nyt vetäydyn sohvalle lepäämään laakereilleni - pari viikkoa muhinut flunssa iski taas nenäkannuhyökkäyksiä ja muita puolustautumiskeinoja uhmaten poskionteloihin, joten oli pakko alistua hakemaan antibioottikuuri sen taltuttamiseksi.

 

***********************

 

Finalization has nothing to do with quilting or patchwork - I tackled the final = fourth part of my studies in Loimaa yesterday, so I now officially have taken the basic degree of textile industries through the training aimed at adult students taking their studies aside their "normal" occupation. That is my very own and very free translation and interpretation of what I-ve now achieved :) I've mixed, perplexed, empty feelings on one side - and a not-quilty conscience on the other side - now I can freely go and sit at my sewing machine whenever I want and for as long as I want. My way of accomplishing things under last minute stress is very hard - so hard that there were times when I even preferred dirty laundry and vacuum cleaner rather than finishing the studies needed for the final examination.

 

After leaving Loimaa I drove to the quilt shop nearby where my summer students were already busy shopping. As usual I was prepared to give myself a prize for the accomplishment, but this time my shopping bag was filled rather moderately. A couple of fabrics naturally: the turquoise because it was so beautiful and so cheap and I already know where I need it. The beige fabric because of the beautiful handwriting on it, eventhough I have no idea where to use it yet. And the Lorelei panels with sewing theme, for which there is already a project in sight, too. And finally as I was already standing at the cashier's I noticed the sewing machine ear rings that make a nice memento for yesterday.

 

Now I'm off to bed with sinusitis - I lost the battle with more natural remedies and have to try to tackle it with heavier weapons = antibiotics.