Sentään jotain valmista - Something finished

Minne ihmeeseen päivät oikein katoavat? Olen näköjään tullut siihen vaiheeseen, etten ehdi blogeja paljon seurata, FB:ssä piipahdan silloin tällöin, eikä ompeluhuoneessakaan synny kovin paljon valmista. Elämääni on kyllä tulossa vähän suurempi muutos syksyn koittaessa, ja sen totetutumisen jännittäminen on aiheuttanut suurta saamattomuutta...

Päivölän kesäkurssia varten ompelin tämän neljän vetskarin pussukan, jota on näkynyt aika monessa blogissa jo tehdynkin. Toivottavasti pussukka on kurssilaisilleni kuitenkin uusi tuttavuus.Marimekon ystävänmyynnistä lähti joskus matkaan valmiiksi leikattauja neliöitä, ja niistä tämän osin rakentelin. Sisällä keskellä on tilkkutyökangasta, ja vetskarit ovat metriketjua - olen vihdoinkin löytänyt niksin, jonka avulla lukottamiseen ei tarvitse mitään työkalua ja lukot solahtavat paikalleen kivuttomasti. Silloinkin kun ne jo kertaalleen paikallaan olleina luiskahtavat vahingossa pois ketjusta...

 

It's frightening how fast the days seem to go by. I'm in the middle of the stage where I don't even follow others' blogs, pop in to FB only occasionally, nothing gets finished in the sewing room... My life is about to change drastically later this year, so waiting for news wether that was going to happen or not has probably caused this all...

 

For the summer course that I'll be teaching in a couple of weeks' time I did get this four-zipper-poach finalized. It has been a very popular pattern among bloggers, but I hope my students haven't made the acquaintance yet. I sewed it from Marimekko fabrics that I had in store. I used some patchwork fabric in the middle and zippers were cut from endless zipper - I've finally found a trick that makes it sooo easy to get the slide in. Even if they accidentally slide out again...