Pojan pussukka - Toiletry bag for Son

Poika lähti eilen vaihto-opiskelijaksi Maltalle, ja koetin lunastaa yli vuosi sitten antamani lupauksen uudesta pussukasta. Hänhän aikanaan ihastui Siipan omaan, koetti vaivihkaa saada sen isältään, joka ei pussukastaan kuitenkaan ollut valmis luopumaan.

Viime metreille taas mentiin, mutta sentään sain pussukan tiistaina valmiiksi ja Pojan matkaan.  Siellä he nyt molemmat ovat turvallisesti perillä Maltan lämmössä :)

Dear Son left yesterday to Malta as an exchange student. Last year in summer as he saw DH's toiletry bag, he tried to persuade his father to give the bag to him, but DH wouldn't. So I promised him that I would make one for him, too.  So far I hadn't gotten sofar, but now I thought it would be time. Well, time was running out but finally I managed to sew the bag on Tuesday, so now both Son and the bag are safely on Malta.

Autoja ja tähtiä - Stars and cars

Veljen pojanpoika kastettiin sunnuntaina. Pieni Manu Tapio sai tämän meiltä ristiäislahjaksi.

 

My nephew's little baby boy got this as christening present on Sunday.

Hanhitehdas - Goose factory

Yli viisi vuotta sitten aloitin The Quilt Show'n kuukauden blokkityön nimeltään Stars for a New Day. Alkukuukaudet pysyin vauhdissa mukana, mutta sitten putosin matkasta. Vuosien varrella olen koettanut hypätä uudelleen kyytiin ja edistynyt vuoden mittaisesta projektista lokakuun loppuun asti.

Seuraavana vuorossa on villihanhikehys työn ympärille, hanhiakin olin jo ommellut 24 kpl, mutta siihen työ sitten taas jäi - en edes muista milloin. Eilen aamulla ompelutarmoa riitti heti aamusta ja sen enempää miettimättä pystytin hanhitehtaan tuotantolinjan  ompelupöydälle. Kuvassa koneen takana näkyvät aiemmin ompelemani neljä ensimmäistä satsia, viides on jo syntynyt ja kuudes alullaan.

Hanhien ompeluun oli tarjolla useampikin tekniikka, mutta parhaimman tarkkuuden saavuttamiseksi olin valinnut paperiompelun. Vauhtiin päästyäni kellotin yhden satsin (6 kpl) ompeluun kuluvan ajan. Se sujui virheittä, joten aika oli n. 28 minuuttia. Sen kun kerrotte 24:lla, ynnäätte mukaan muutaman virheen, tarpeelliset "huoltotauot" ja 50 minuutin sauvakävelylenkin, niin saatte tulokseksi, että urakka jatkui vielä tänäkin aamuna, tosin enää 32 hanhen verran.

Tässä ne nyt ovat silityspöydälleni laskeutuneina.

***************

Over five years ago I got it in my head to start and sew along with the 2009 BOM of The Quilt Show, it is called Stars for a New Day. The first couple of months went well within the schedule, but then I dropped out of their pace, tried to catch up during the years, being now at the end of October with it.

The next step is a flying geese border around the quilt, and I have even done some of the geese - I don't even remember when I did  it - but major part = 24 sets of six-geese-sets was still undone. From various techniques I had selected paper-piecing because it suits my nature the best: with paper piecing I can achieve precise results. It is a bit time consuming but I'll pay that price for the perfect tips and points.

Yesterday I had a strong sewing motivation from the very morning, so I set up a goose production line to my sewing table. Behind the machine you see the 24 geese already sewn, the first Saturday set finished and another going under the machine. After having sewn a couple of sets I timed my work, without errors it took about 28 minutes to finish. Multiply that by 24 sets, add several "maintenance" breaks, a 50-minute Nordic walking tour, you'll end up with a figure that suggests some sets left also for this morning.

But there they are now, just landed on my ironing table

Kukkaroita - Purses

Olin viikonloppuna Keravan opiston lukkokukkarokurssilla, jossa valmistettiin metallikehyksiin kiinnitettäviä erikokoisia kukkaroita. Aikaansaannokseni oli kolme valmista ja yksi keskeneräinen, kuvassa valmiit tapaukset. Pikku kukkarosta oli Kuopukselta jo valmiiksi tilaus: pieni pussukka jonne mahtuu pankkikortti.

Isommat ovat molemmat 18 cm leveitä kehyksiä, pieni on 8 cm. Evääksi jäi vielä kasa näitä tämäntyyppisiä kehyksiä sekä lisäksi tarvikkeet kahteen kotelolaukkuun, jossa muoviset kotelo-osat päällystetään kankaalla ja asennetaan sen jälkeen metalliseen kehykseen. Lisäksi saimme oppia kukkaron kaavoittamisesta, joten nyt osaamme tehdä sen minkä kokoiseen kehykseen hyvänsä, olipa kyseessä sitten liimattava kuten nämä mallit tai ommeltava, joita minulla on jo entuudestaan varastossa.

Kurssin opettajana oli Heljä Reponen, ja hänen tarjoamansa oppi oli tarkkaa ja huolellista. Hänellä riitti kärsivällisyyttä kaikille 16 oppilaalle, mikä oli todella suuri määrä tällaiselle intensiivikurssille. Monet olivat huomattavasti tuotteliaampia, "loppunäytökseen" pöydälle ilmaantui varmaankin viitisenkymmentä erilaista versiota.

**********************

I spent last weekend on a workshop where we made different kinds of purses with metal clasps. I got three of them finished and one with the clasp to be fastened to the purse. The bigger clasps are 18 cm and the small one 8 cm. We also learnt how to draw a pattern for any kind and size of clasp.

Additional clasps came home with me together with another model, where a plastic casing is first overlaid with fabric and then fastened to a metal clasp. That one I'll have to put together on my own, I've only seen it done, but it wasn't too complicated.

The teacher was very good: she gave precise instructions and monitored us students very carefully. We were 16 in all, so it was quite a challenge for her, but she mastered it without problems.

Kylpyhuoneen matto - Bathroom rug

Mikä siinä onkin, että joskus kun on olevinaan kädet täynnä keskeneräisiä ompeluksia, niin yhtäkkiä huomaatkin puuhastelevasi jotain ihan muuta?

Tämä kylpyhyuoneen mattoprojekti alkoi kesällä, kun olin ajamassa maalta kotiin ja pysähdyin Lahdessa Kärkkäiselle tankkaamaan - siellä kun bensiini yleensä on halvempaa kuin missään muualla. No, niin oli nytkin, mutta viekas ääni sisälläni vokotteli minut sisälle kauppaaan, ja tulin sitten ulos virkkuukoukun ja ontelokuteen kanssa - siinä lensivät polttoainesäästö samalla oven avauksella... Kerran aikaisemminkin olin siellä ontelokudetta hiplannut ja kiusausta silloin onnistuneesti vastustanut, mutta tällä kertaa viimeistään kuteen herkulliset värit saivat sortumaan...

Kotiin päästyä piti tietysti surfata netistä sopiva malli, joka Lankavan sivuilta löytyikin - Asteri nimeltään. Maailman lyhin työmatka = tuumasta toimeen, ja mattoa virkkaamaan. Hiukan askarrutti, mahtaisiko kilon vyyhti mattoon riittää, kun mallissa ilmoitettiin enemmän, mutta ontelokuteeni oli ohuempaa kuin mallissa käytetty... No, niinhän siinä tietysti sitten kävi, että kude loppui kesken, kun viimeinen kerros oli virkkaamatta... Ja saman tien alkoi odotus, koska lähdettäisiin taas Lahden suunnalle kaupan aukioloaikaan - no, ei ole lähdetty vielä tähän päivään mennessä, mutta päivänä muutamana mieleen juolahti tarkistaa Kärkkäisen verkkokaupasta, josko siellä olisi kudetta myytävänä. Siellähän oli, joten toinen kilo tilaukseen vain - ja saman tien myös 2 kg pinkkiä ontelokudetta, kun Kuopus oli ilmoittanut kelpuuttavansa vain pinkin maton omaan kylppäriinsä...

Nyt on siis yksi matto valmiina, päätynee yläkerran vessaan, jollei Esikoinen satu kelpuuttamaan turkoosinsävyiseen kotiinsa. Ja yli jäi vain 900 g turkoosia kudetta - Taito-asemalla tosin neuvoivat virkkaamaan siitä sävy sävyyn sopivan korin, ehkä tuosta riittäisi vielä toiseen ja vielä vaikka viidenteenkin...Ja toinen, pinkin värinen matto on ajatuksen asteella... Ja siitäkin jää yli 900 g kudetta. Ja ulkovarastossa - siinä jossa ne kangaspuut seisovat mattoloimi ojennuksessa jo neljättä vuotta - näytti olevan yhdessä säkissä muutama luonnonvalkoista paksumpaa onteloa... Ai niin, se virkkuukoukun ostokin oli ihan turha, kun kuitenkin päädyin virkkaamaan kotoa löytyneellä, numeroa pienemmällä koukulla... Tarinan opetus: materiaalit mattokokeiluun olisivat olleet kotona jo valmiiksi... Tätä ei parane Siipalle paljastaa...

Ja mitä mahdatte nähdä blogissani lähitulevaisuudessa? Älkää hämmästykö, jos se ei olekaan ontelokuteesta virkattu pinkki matto, vaan jotain ihan muuta...

 

What on earth makes one start something totally different and new, eventhough one has several unfinished projects hanging around in the sewing room? 

This bathroom rug project started in summer as I pulled off for fuel on my way home from the countryside. There's a gas station where the fuel is almost always cheaper than anywhere else in southern Finland - and so it was also this time. But as this little voice of temptation managed to get me into the adjoining shopping centre, savings were blown out of the window, as I fell for a rug material that can also be crocheted.

I had seen rugs like this in the web so it was not a problem to find a suitable pattern - wondering if this 1 kg of material would be enough as the pattern requested more, but my material was thinner, so maybe it would be enough... Well, it wasn't, it fell short just as the last round started... So I needed more - and luckily there was also a web shop that could deliver another kilogram - together with 2 kg of pink material, as our Lastborn could only accept a pink rug into her toilet, to match the towels...

Well, the turquoise rug is now finished and will probably go into our upstairs bathroom, in case our Firstborn doesn't want it to her home and bathroom... I only have 900 grams of turquoise left, somebody suggested that I might crochet a matching basket from it - I guess there is material enough for a second and even fifth basket as well... And another, pink rug is at planning stage - with an overflow of material as well... And as I popped to our storage room - the one with the loom standing ready for rug weaving since 2010 - I saw some kilograms of the same rug weaving material in natural white in a huge plastic bag... Oh, BTW I had bought a crocheting hook as well, but ended up crocheting the rug with a smaller hook that I found at home, so money wasted also there... Lesson learned: all material needed was already there... No need to buy anything... Better not say a word to DH...

And what will you bee seeing here in the near future? Don't be surprised if it isn't a crocheted pink rug, but something totally different...

Around the world blog hop

I was quite pleasantly surprised as I was invited to join the "Around the world blog hop" by a Canadian blogger Carole from "Fresh off the Frame" blog. I've learnt to know her a bit closer while asking for some information concerning longarm quilting, in which I'm a newbie having acquired my HQ Avante machine March this year. Her quilting work is really worth taking a look at, and she has been so very helpful and encouraging following me in this new path.

There are some questions to be answered, so here they come!

1. What am I working on?
Despite my efforts not to start to many projects at the same time I rarelly succeed in it. At the moment I have some bags waiting for handles to be put on...

...a baby quilt for my older brother's grandson (just a glimpse sofar as it is some kind of a secret,  how it is going to look like - and the picture is awful taken inside in the evening)

...a couple of quilts waiting for quilting, like this sampler quilt

 - just to mention some of my WIP :) Then I might also sidetrack to things having nothing to do with quilting at all. It might be a crocheted bathroom rug...

 ...or a workshop of purses with metal clasps

I'm also teaching patchwork and quilting, so I need to build demo pieces for the lessons which might lead to more WIPs, as contrary to my students and due to the demo nature of the projects, my works only seldom finish at the end of the course...

2. How does my work differ from others in its genre?

I guess the simple answer is: it doesn't. I'm eager to try different techniques, but so are other quilters as well. I'm constantly in search of new projects - so are others as well... I own more patchwork fabrics than I'm probably ever going to use for my quilts - so are other quilters... I love to share my knowledge on this hobby - so are fellow quilters, too...

3. Why do I create what I do?
I cannot be helped, it is a must, I have diagnosed the syndrome as "restless hands". I started quilting 19 years ago, and been hooked from the very first moment. I love to see what I can create with my own two hands, it is so concrete compared with the abstract everyday job I do.

4. How does my creative process work?
Nothing special here, either. Sometimes I have a clear plan or even pattern that I follow from start to finish. Sometimes that clear plan changes during the realization of the project. Sometimes I just start something without knowing how it will finish. Sometimes I get stuck at some point, I might not like how the work is turning out, not at all like I had visioned it. Or I might see some interesting new project in the internet, book, magazine and hop over to doing it.

And now with my longarm machine, the pallette has become yet another dimension: I'm falling in love with the quilting part of the process. Here are pictures of my first two quilts that I have quilted with my Avante machine.

 

 

I was supposed to tag three  quilters to continue this blog hop - unfortunately I'm not able to, which is a pity. But this blog hop has been going around so much that most candidates that I tried to invite already had participated, and the rest weren't able to take the challenge due to timing issues or other personal reasons. So I have no quilty conscience, I've done my part, and thank my bollger friend Carole for kindly inviting me in this blog hop.

I'm linking my post to Anything Goes Mondays at Stitch by Stitch

Pöytäliina - Tablerunner

Työkaveri esitteli alkukesästä kotinsa pintaremonttia ja mm. olohuoneen uusia paneeliverhoja. Sain päähäni tehdä hänen ruokapöydälleen verhojen kanssa yhteensopivan liinan - äitinsä kautta sain vaivihkaa pöydän mitat, jotta yllätys säilyi loppuun asti. Kaupasta löytyi vielä samoja paneeliverhoja, ja tikkauskoneeni pääsi viikonloppuna tositoimiin lomatauon jälkeen.

Tikkasin valkoisella langalla köynnösten ympäri ja värittelin itse köynnöksiä vaaleanpunaisella, vaaleansinisellä, vaaleanvihreällä ja keltaisella langalla. Tämä oli hyvä harjoitus tauon jälkeen ja ennen varsinaisiin tilkkutöihin tarttumista. Ja kertaalleen taas osoitus siitä, miten vaikeaa on seurata painokuvion reunaa tasaisesti tietyllä etäisyydellä...

Eilen liina viimein pääsi omaan kotiinsa.

 (Outoja varjoa kuvassa yllä, tausta on kyllä ihan valkoinen.

Strange shadows in the above picture, tha background is solid white.)

At the beginning of this summer a colleague of mine presented their renovation project and eg. new panel curtains in their living room. I wanted to make her a tablerunner and managed to get the measurements of their dining table from her mother, so the secret was well kept until the surprise reveal yesterday. The fabric is actually the same panel curtain in their window, and I just outlined the vines and leaves with my HQ Avante and white thread. Then I added the stems in light blue, light red, light green and yellow.