Tärkkäsin kankaan paperisen jäykäksi ja ompelin sen jälkeen ohjaimen avulla koruompeleet täysvinoon tuuman välein. Jälkeenpäin huomasin, että paikoitellen koruommel on tiheämpää ja välillä taas harvempaan, mutta purkamaan en ryhtynyt. Lisäksi tajusin ensimmäisen ompeleen ommeltuani, että olin valinnut ompeleen, jota ei voinut ommella edestakaisin, vaan lanka piti aina katkaista ja aloittaa ommel aina samasta reunasta. Kyllähän siihen aikaa paloi, mutta sain aikaiseksi kaitalekankaan, joka mielestäni sopi työhön paremmin kuin mikään muu ehdokkaista.
Reunakaitaleet leikkasin langansuuntaan, ja ensimmäisen kerran urallani tein reunakaitaleen yksinkertaisesta kankaasta. Se on kiinnitetty puolen tuuman etäisyydelle reunasta, joten koruommelkin pääsee enemmän oikeuksiinsa.
Työn taakse kiinnitin kaitaleen käsin ommellen, kulmat kääntyivät ihan yhtä siististi kuin kaksinkertaisellakin kaitaleella ommellessa. Ripustuskujan ujutin mukaan kaitaleen kiinnityksen kanssa, ja toisen reunan kiinnitin käsin.
Itse työn tikkasin vapaalla tikkauksella twistereiden reunoja myötäillen, ja reunakaitaleiden joulutähdet ympäröin kullanvärisellä langalla.
Vauhtiin päästyäni tuunasin myöskin vuosien takaisen vanhan kranssiseinävaatteeni huopakelloilla ja punaisella rusetilla.
Työ on tehty "epäkeskoista" hirsimökkiblokeista, ja kranssialueen tikkaukset olen ommellut piirtämiäni viivoja pitkin tavallisella suoralla ompeleella. Lisäksi tikkauksia on vaaleiden hirsien ommeljuovissa. Reunakaitale on tehty raidallisesta puuvillakankaasta.
*******************************
I had seen a twister wreath pattern in the web, and suddenly wanted to do one myself. I finished the top already in November, but sandwiching and quilting took a bit longer - luckily, I think because last week I saw a way to embellish the binding with some decorative stitches. That way I managed to create a binding fabric that was far better than any printed alternatives I had to choose from. There was no stabilizer used, but the fabric was heavily starched before stitching. Afterwards I noticed that at some places the stitching is denser than at others, but I didn't even consider "unsewing" them. I also noticed that I had chosen a decorative stitch that could not be stitched simply by turning around at the edge, but I had to cut the threads and start each of the rows from the same edge of the fabric - so the stitching did take quite some time...
The quilt itself was free motion quilted with curves along the edges of the twisters. In the sashings I followed the poinsettia edges with golden embroidery thread - not as laborsome I thought, and good practice to try to stick to the edge of the printed pattern. And once again, I noticed that itäs not such a catarstrophy if I don't hit the edge on the dot...
I do already have a wreath quilt that I made a long time ago with a log cabin pattern. as I took it out to hang it to it's usual place, I now tuned it a bit with felted bells and a large red bow-tie that has been undone all these years...
Kiva tapa koristella reunakaitale! Kiitos taas vinkistä, en vain tiedä milloin ehtii kaikkea kivaa, mitä sinulta on oppinut, kokeilemaan. Hauskaa joulun aikaa toivotellen... ;o)
VastaaPoistaKauniit ovat molemmat kranssit. Tuo kaitaleen parannustapa on hyvä ja täytyy muistaa se silloin, kun mikään kangas ei oikein tunnu sopivalta.
VastaaPoistaHauska reunakaitale koristelu ja molemmat kranssityöt upeita!
VastaaPoistaOnpa kiva idea tuon reunakaitaleen koristeommel. Ja miten hieno lopputulos kaikkineensa. Aivan upea työ ja uusi idea. Olen aivan myyty.
VastaaPoistaEka kommentointiyritykseni taisi kadota virtuaaliavaruuteen (tai sitten se putkahtaa hölmösti näkyviin, kun olen saanut tämän uuden yrityksen lähtemään): Kiitos siis kivasta kaitaleideasta, tuolla konstillahan saa tylsistä/sopimattomista kankaista käyttökelposia! Hyvää joulua sinulle!
VastaaPoista