maanantai 30. syyskuuta 2013

Värjäystä - Fabric dyeing

Viikonloppuna oli värjäyskurssi, tällä kertaa yleisessä tarjonnassa, ei pelkästään tilkkuilijoille. Kymmenen Pelle Pelotonta oli ilmoittautunut ja yhdeksän lopulta tuli paikan päälle. Heidän tuotoksensa ovat vielä osin viimeistelemättä, joten esittelen kuvia niistä myöhemmin. Itsekin innostuin kumpanakin päivänä värjäilemään kurssin jälkeen.

Aurinkovärjäyksessä kokeilin nappeja hyvin tuloksin, pikkunappienkin reiät erottuivat selvästi lopputuloksessa. Pienelle ylijäämäkankaalle heitin vanhaan valokuva-albumiin säilömistäni kuivatuista lehdistä yhden, ja kuvioinnista tuli todella tarkka. Kasvi painautui kangasta vasten tiukasti eikä ollut vetäytynyt kippuraan kankaan kuivuessa niin kuin joskus käy.

 
Marmoroinnissa kokeilimme tällä kertaa esikäsittelyä alunalla värien kiinnittymisen edistämiseksi. Joko se tai sitten myös käyttämäni kankaan laatu tekivät lopputuloksista todella vahvan värisiä. Marmoroin Tilkkutarhasta ostamaani valkoista Modaa, joka on yhtä tiuhakudoksista kuin tilkkutyökankaatkin, ja ero painopohjalle tehtyihin marmorinteihin selittyy mielestäni osin juuri tuolla kankaan tiuhemmalla sidoksella. Siippa tehtaili lauantaina vielä aamutuimaan tiuhemman kammankin - kiitoksena siitä ihanan tiuhasti kampautuvat kuviot.
 


 

Kokeilimme marmorointiin myös aurinkovärjäykseen tarkoitettuja värejä, jotka ensin näyttivät toimivan tyydyttävästi. Mutta kun sitten kokeilin kurssin jälkeen niitä uudelleen, en enää saanut niitä enää toimimaan. Joko karrageeniseos oli liian vanhaa, sekoitussuhde ruiskuemulsioon väärä tai sitten värit vain yksinkertaisesti eivät toimi, vaikka niitä marmofointiin sopivina pidetäänkin. Pääasiallisesti käyttämäni värit ovat Pebeon silittäen kiinnittyviä silkkivärejä, ongelmana on vain, etten ole löytänyt niitä enää mistään (verkko)kaupasta. Omani olen ostanut aikanaan muistaakseni Sinooperista, viimeiset purkit heidän poistotoriltaan. 
 
Liisterin korvikkeen karrageenin tilasin USA:sta, mutta ilmeisesti Hobby Pointin myymä "liisterikin" on todellisuudessa sitä. Eli ei mitään liisteriä vaan leväpohjainen jauhe, jonka hyvänä puolena on vesiliukoisuus: jäljelle jäävät jämät voi huuhtoa viemäristä alas. Muutenkin sen tuntui toimivan tosi hyvin - sekin voisi siis olla osaltaan myötävaikuttamassa siihen, että värit nyt näyttävät niin hyviltä kankaalla. Käytössä huomioitavaa on ainoastaan, että se täytyy sekoittaa veteen tehosekoittimella, ja sen täytyy muhia jääkaapissa vuorokausi, minkä jälkeen sen täytyy olla huoneenlämpöistä ennen kuin sitä voi käyttää. Käytännössä tein seoksen perjantaiaamuna, nostin sen huoneenlämpöön lauantaiaamuna kuuden aikoihin, jolloin se oli käyttövalmista kun kurssi alkoi kymmeneltä.


 
***********************
 
I was teaching fabric dyeing during the weekend. There were nine brave dyers, and this time the workshop was not limited to quilters only. The productive results  of the students will be published later, now I show some of my fabrics that I made after students had already left for the day.
 
In sun printing I tried with buttons and got really clear results with all the button holes quite sharply visible. Then I had a small leftover piece and took out one dry leaf out of my album. It also looks marvellous with crisp, sharp edges all over - that's how I like mine to be.
 
In the marbling session some of us prepared the fabrics with alum, and it really seems to improve the colour fastness. On the other hand, there were also other variables in the process this time. I used Moda solid white fabric which is more dense than the white print-ready fabric that I've used previously. And instead of wallpaper size, I had ordered carrageenan from a US web shop. It is more practical to use since it is water soluble: it can bee rinsed down the drain after the marbling session - it's more expensive, and has to be mixed with a blender, but it works really well.
 
We also experimented marbling with sun printing colours, and at first they seemed to work well. But later when I tried them again, they wouldn't function at all. Either the carrageenan size was already too old/used, the proportions of my colour mixture wrong or the colours simply don't function in marbling.  I hate to struggle with the colours trying to figure out how to mix them with the emulsion. That's why I'd love to find the Pebeo silk painting colours that are fixed by ironing.


keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Lisää lasimaalausta - More stained-glass patchwork

Tässä tekniikassa on jo vähän enemmänkin "fuskaamisen" makua, ja työ valmistuukin todella nopeasti. Olin itse asiassa googlettamassa lasimaalaustilkkutöiden malleja, kun eksyin YouTubeen ja bongasin sieltä videon, ja sitä kautta Diane Kuckin nettisivut.

Tein kokeeksi tällaisen pienen mallityönn, eikä siinä kauaa nokka tuhissut. Malli löytyi kirjasta, joka opettaa perinteisempää tapaa. Penkaisin jätetilkkulaatikosta rippeitä, joihin silitin liimaharsolle piirretyt kukkasen osat ja taustapalat. Sitten silitin ne mustalle pohjakankaalle ja huolittelin reunat kapealla siksakilla. Tarkkana pitää olla ainoastaan leikkaamisen kanssa, jotta mustat reunat pysyvät suht tasaleveinä kaikkialla.

Joku kyseli sen edellisen blogikirjoitukseni tekniikan tekotapaa. Itse katselin tekniikan The Quilt Show'n episodista 309, ja nyt hankin vielä kirjankin.

 
This stained-glass technique feels more like "cheating" than the previous one - that's why it is also very quick to do. I was actually trying to find some staioned-glass patterns with Google when I bumped into a video in YouTube, and through it into Diane Kuck's web site.
 
My experiment is small, I took the pattern from a book that teaches more traditional stained glass techniques. Then I just picked some leftover scraps, ironed fusible web to them and cut out the pieces for the flower and background. They were laid onto the black fabric, ironed and sewn around with a narrow zigzag. The only thing you have to pay attention to is cutting the pieces accurately to maintain same width for the black areas between the pieces.
 
By the way: somebody asked how the quilt in my previous blog post has been made. I learnt the technique from The Quilt Show, episode 309. And now I also have a book about it.


maanantai 9. syyskuuta 2013

Uutta tekniikkaa - New technique

Syksyn tilkkukurssi alkaa tällä viikolla, ja yhtenä aiheena on lasimaalaustekniikka. Viikonloppuna pyöräytin tällaisen seinävaatteen malliksi erittäin yksinkertaisesta ja helposta tekniikasta. Vaikeinta oli löytää taustalle sopiva kangas, tähän tiikeriin päädyttiin Kuopuksen antaessa "puolueettoman" mielipiteen valinnasta. Tosin kyllä sitten työn valmistuttua kysyi heti, onko se jo jollekulle menossa... Ja varasi itselleen...

 
Lähikuva kissasta:

 
Patchwork teaching starts this week, one of the themes is stained glass. Durint the weekend I made this small wall hanging with a simple and easy technique - greatest challenge was to find a suitable background fabric. It was chosen with an "unpartial" opinion from Lastborn. But as it was finished she immediately asked if it was already destined for somebody/somewhere... And reserved it for herself...

lauantai 7. syyskuuta 2013

Pitkästä aikaa - After a long time

Onpa aikaa vierähtänyt viime postauksesta. Loma oli ja meni, ja kaksi viikkoa on koetettu totutella arkiseen aherrukseen. Kotiin palattua iski aikamoinen lamaannus, mutta ompelukoneelle oli laittauduttava, kun tuli lähdettyä mukaan mukimattovaihtoon, jonka tuotokset piti postittaa viimeistään 3.9. Oma vaihtokumppanini oli saksalainen Angelika (hänellä ei ole omaa blogia), ja itse asiassa poikkesimme hänen luonaan kotimatkalla. Sähköpostitse olimme yhteydessä jo ennen matkaa, joten kummankin mieltymykset tuli sitä kautta selvitettyä. Tällaiset mukimatot lähtivät sitten matkaan Saksaan. Ja apuva! Vasta nyt huomaan, että linnultanihan puuttuvat jalat!!!


 
Itse pidin kaikkein eniten tuosta kovakuoriaisesta:
 
 
 
Samana päivänä kun olin kiikuttamassa omaa pakettiani postiin, tuli Angelikan ruhtinaallinen paketti, joka sisälsi mukimattojen ohella vaikka mitä kivaa. Tässä mukimatot, jotka hän oli ommellut minulle.
 

 
Hän oli nähnyt paljon vaivaa, tehnyt ne käsin aplikoiden ja tikaten. Niin hienot ne ovat, etten taida raaskia niitä perheen tahrittavaksi edes antaa. Ehkä ripustan ne seinälle, tai muuten turvalliseen paikkaan näkösälle, mistä voin niitä aina kohdalle osuessa ihailla!
 
*************************
 

Summer holidays are over, and I'm finally back here in my blog after a long, long time. For two weeks we have now tried to learn back to work routines. After arriving hoe from our Europe tour I came to a total stanstill, but had to do some sewing for a mug rug swap I had decided to participate. My swap partner is Angelika from Germany, and we actually visited her on our way back home. We had e-mails going back and forth before our journey so we learnt each others tastes and wishes for the mug rugs.
 
First four ones are my doing, I especially liked the beetle pattern. And OMG: only now do I notice that my bird has no legs!!! Angelika had gone to so much work with hers: the mug rugs are hand-appliqued and quilted and really beautiful. So beautiful, that I doubt I'll never use them for their mug rug purpose, but hang them on the wall.