Onkohan... - I wonder...

... tässä kaikki tarvittava? Ehkä näillä pärjää viisi päivää Päivölässä...

 

 

... if I have packed everything needed for the 5-day sewing/quilting retreat?

Päivölä näköpiirissä - Quilt retreat in sight

Lomaviikko ja Päivölä häämöttää, edessä on ensin tuskallinen mietintä, mitä mukaan, mitä oikeasti saattaisin siellä ommella. Onneksi Tilkkutarhan Minna on taas paikalla täydentämässä tarvikkeistoa tarpeen niin vaatiessa, ja Jaana-opettajalla on taas uusia ideoita, minkä saattoi havaita jo kurssikirjeestäkin.

Viime kesän kurssin aikana näki päivänvalon myös uusi kilta Veskanväsääjät, ja jäseniksi ilmoittautuneet saivat matkaan haastekankaan, jota piti sijoittaa johonkin väsäykseen. Tavoistani poiketen olen tuon haastetyön hoitanut pois työlistalta jo viime viikolla. Ensin ajattelin, etten julkaise kuvaa ennen Päivölää, mutta tässä sen nyt kuitenkin näytän.

 

Niitä syntyi kaksi sen vuoksi, että en ollut tyytyväinen kankaaseen, jonka valitsin ensimmäisen = vasemmanpuoleisen pussukan yläosaan. Se jäi synkäksi koristenauhasta ja laskosten avaamisesta huolimatta, joten tein uuden yrityksen vaaleanpunaisen kankaan ja brodyyrin avulla. Saksankielisen ohjeen (tekstitetty englanniksi) bongasin jo aikaa sitten videon muodossa täältä, ja tässä sain vihdoin tilaisuuden kokeilla sitä. Saksalaiset kutsuvat tätä nimellä "Kellerfaltentasche" - mitkä ihmeen kellaritaitteet nuo sitten ovatkaan... Selkeä ohje joka tapauksessa, ja nopeasti syntyvä malli.

 

Kangasta jäi toki vielä, rypytin loput Texture Magicin kanssa. Mitähän siitä saisi aikaiseksi...

 

*************************

 

Quilt and sewing retreat is next week and so is my first week of summer holidays, too. Last summer a new quilt guild was born in Päivölä, us bag builders and retreat participants as members. We got a challenge fabric to take with back home and a task to sew something using the fabric in it. Contrary to my usual habits I haven't left it to the last minute but finished my challenge piece - or actually two - already last week. First I thought to publish it after next week's retreat, but couldn't wait - so here they are.

 

I sewed the one on the left first, but wasn't satisfied with the dark fabric in the upper part. Despite the pink-and-gold ribbon and open pleats it is too dark, so I took another go with different fabric and lace. Instructional video is in German, but there are subtitles in English as well, you can find it here. I wonder why they call it "Kellerfaltentasche" - what have the pleats to do with a basement... In any case: a good, clear instruction, and the bag is easy and quick to sew.

 

There is still some challenge fabric left, I shrunk it with Texture Magic. I wonder what to do with it...

 

 



 



Vielä annos lasagnea - Another portion of lasagna

Viikko vierähti enkä saanut juuri mitään aikaiseksi. Juhannussuunnitelmiakin oli, muttei mitään varmuudella päätettyä. joten lopulta emme ole edistyneet kotoa minnekään. Siippa piipahti aattona lentokentällä, ja pääsi ilmaankin. Itse intouduin äkillisen yllättävässä tarmonpuuskassa pesemään olohuoneen ja keittiön ikkunat ja vaihtamaan olohuoneeseen verhot. Ompelukonetta tarvittiin sen verran, että irrotin uusista sivuverhoista ripustuslenkit ja ompelin tilalle rypytysnauhan.

Eilen olikin sitten sateinen sää, ja sain hyvän alibin palata ompelukoneelle. Otin viimeistelyyn Pojalle menossa olevan lasagnen, joka oli jo liimattuna fleeceen, vain tikkaus ja reunojen huolittelu puuttui. Aikani katselin netistä tikkauksia ja piirtelin kiemuroita paperille - ja sitten ryhdyin toimeen. Oli tarkoitus ottaa aikaa, kuinka kauan tähän pyörittelyyn menisi, mutta taas unohdin innoissani katsoa kelloa, kun aloitin työn. Näin jälkikäteen arvioiden siihen kului varmaan yli kolme, alle neljä tuntia.

 

Fleece on musta, vaikka se näissä kuvissa näyttääkin harmaalta. Vaalean kuparin värinen tikkauslanka erottuu takana hienosti, kuvaaminen vain oli vähän haasteellista. 

 

Kehittelemääni kuviota oli todella hauska tikata, ja onnistuin etenemään niin, että vain kerran ajauduin reunassa tilanteeseen, jossa oli pakko päättää ommel ja jatkaa toisesta kohtaa. Silloin kun reunat huolittelee taustakankaalla, tuossa tilanteessa ei voi pelastautua tikkaamalla itsensä selville vesille reunakaitaleen alle jäävää äärireunaa pitkin.

 

Sain kuvion pidettyä kuosissa samankokoisena kohtuullisen hyvin alusta loppuun. Usein, ja varsinkin jos tikkaaminen jakautuu useammalle päivälle, käy helposti niin, että kuvio alkaa pienentyä ja tihentyä. Nyt pysähdyin välillä katsomaan aluetta, josta tikkaamisen aloitin, ja koetin "ohjelmoida" muistiini, miten kaukana tikkaukset kulkivat toisistaan ja miten suuria spiraalini olivat halkaisijaltaan. Leah Day neuvoo tikkausblogissaan ja -videoissaan ottamaan mittapuuksi esim. kynän tms., joka paksuudeltaan vastaa tikkauksen välimatkoja.

 

Tässä vielä pari perinteeseen kuuluvaa kuvaa pergolassa otettuina. Ilta-aurinko luo valojaan ja varjojaan, mutta näissä kuvissa värit näkyvät ehkä kaikkein luonnollisimmillaan. Sopivat hyvin yhteen Pojan Bengalin Tiikerin kanssa.

 

 

 

We have been celebrating Midsummer in Finland, which means an extra long weekend since the whole country is officially closed also on Friday = the Midsummer Eve. As our family has shrunk into myself, DH and Dear Dog, we didn't have any definite plans, as people ordinarily do in Finland. So on Midsummer Eve DH headed for his glider flying friends at the air field, whereas I got a sudden energy boost and decided to clean windows in our living room and kitchen and put up new summer drapes to the living room.

 

Yesterday the weather was rainy in the morning - perfect alibi for some sewing, so I went upstairs and took out my last unfinished quilt lasagna. It was already spray basted to the fleece, so I browsed in the web to find an idea for the quilting. After some drawing exercises I was ready to start meandering with the machine. I intended to note down how long I exactly needed for the quilting, but in my eagerness to get started I forgot it again... I would say it took over three but less than four hours active quilting time.

 

I'm really pleased how the quilting turned out. I even managed to keep the size of the pattern quite even from start to the end. I have noticed that with the quilting advancing it often tends to become smaller and denser towards the end. I now halted several times to have a look at the area where I started. I tried to memorize the pattern density in the way Leah Day recommends in her blog: she recommends to use some concrete object like a pen to memorize the size of  the quilting. I used my forefinger this time. 

 

This lasagna goes to Dear Son, actually he already picked it up yesterday evening.  The last two pictures taken in our pergola show the colours at their best and natural - they suit perfectly together with DS's  Bengal Tiger. 

 

Seuraavana vuorossa... - Next finish...

... olivat sitten Honeyberries-harjoitusblokit punasävyisistä kankaista - työstän näitä UFOjani näköjään uudemmasta vanhempaan päin... Kankaista riitti neljään blokkiin, ja kasasin ne omassa järjestyksessäni, joka muodosti selkeän neliön keskelle. Yhdistin blokit suoraan toisiinsa, ja lisäsin kapeat reunakaitaleet ympärille, jolloin tuloksena oli tämä keinutuolinmatto. Kuvassa se poseeraa vielä meidän keinutuolissamme, mutta tulee päätymään Anopille.

 

Laitoin väliin ohuen polyesterivanun kaksinkertaisena - ja meinasin saada lisää harmaita hiuksia tikkausten kanssa. Yläsyöttäjä toimi kyllä, mutta langan kireydensäätö oli haasteellista. Lopulta jouduin kääntämään ylälangan kireyden "täysille",  jotta tikki näytti nurjallakin asialliselta. Tikkasin ommeljuovia pitkin, mikä lähikuvissa toivon mukaan näkyy hauskana pulleutena ommelten välissä.



 

Taustakankaaksi valitsin vähän rauhallisemman kuosin, jotta silmiä voi halutessaan lepuuttaa tilkkupinnan psykedelialta.

 



 

Anoppi jo kertaalleen sai tämän synttärilahjaksi tänään. Kävimme kermakakku atkassamme iltateellä ojentamassa lahjan juhlakalulle. Otin sen kuitenkin vielä mukaan, koska siitä puuttuu vielä kiinnityslenkit. Kuopus oli kyllä mittaillut tuolia salaa, kun kävi mummonsa luona siivoamassa, mutta en ollut tullut ajatelleeksi pyytää mittaa selkänojan ylälaudan leveydestä. Nyt täytyy vielä keksiä sopiva tapa, insinööri-Siippa jo huomautti, että joustavathan niiden pitää olla. Näin olin itsekin ajatellut, luultavimmin laitan kuminauhalenkit yläkulmiin tai -reunaan ja napit molemmin puolin, jotta mattoa voi käyttää molemmin päin. 

 

*********************

 

... were my first Honeyberry blocks that I sewed from reddish fabrics. There were enough fabrics for only four blocks that I had put together with my own layout that formed squares in the middle. I sewed them into one row and added narrow sashings around. that's how this seat cover for a rocking chair came about. In the pictures it is posing in our rocking chair, but will have it's final home at MIL's.

 

This time I used thin polyester batting but put two layers in, so it became nice and puffy - and caused more gray hair for me when quilting it. Walking foot was OK but it was rather challenging to try and find suitable tension for threads. Finally I succeeded by turning upper tension to it's fullest. It was desperately needed as I quilted with pink on the top and black in the bobbin - as you can see the background fabric being so dark I thought it a necessity to be able to quilt the backing so the lighter threat wouldn't show there. The cover can be used either side upwards depending on the mood and eventual need to let one's eyes rest from the psychedelic nature of the patchwork.

 

MIL already officially received this as her birthday present, but I still had to take it with me back home so I can put in something to hold the cover in place in the chair. Lastborn had secretly measured the chair while helping her Granny with vacuuming and dusting, but after the secret was revealed I needed to mark the places for buttons and elastic band.



Lisää valmista - another finish

Seuraavana valmiiksi saatettavien listalla oli Kuopuksen lasagne, jota jo kertaalleen aloittelin tikata, mutta ideani ei toiminut käytännössä ja tikkaaminen jäi sillä erää. Nyt tartuin siihen uudelleen neuvoteltuani tikkaustoiveista ensin saajan kanssa - lieneekö puutarhan runsaalla kukinnalla osuutensa asiaan, kukkasiin päädyttiin lopulta tässäkin tapauksessa.

Nelisen tuntia siihen taisi vierähtää, ennen kuin peite oli kauttaaltaan tikattu, vaikka oli olevinaan melko yksinkertainen malli. Olen tyytyväinen lopputulokseen: en edes yrittänyt tikata kukkasista säännöllisiä tai samankokoisia, vaan enemmänkin vähän "vinksahtaneen" näköisiä - helppo toteuttaa, koska sellaista jälkeä syntyy paikoin luonnostaan, kun en ole kuitenkaan kovin montaa isoa työtä vapaalla tikkauksella vielä tikannut...

Huoahdin helpotuksesta: enää reunat - ja niiden kanssa tuskailinkin sitten varmaan kaksi tuntia, vaikka tein ne samaan tapaan kuin edellisessäkin eli kääntämällä taustafleecen reunat päälle. Minulla oli sellainen muistikuva, että edellisessäkin peitteessä olisin ne ommellut yläsyöttäjän kanssa, ja sen viritin siis koneeseen. Aluksi kaikki näytti sujuvankin ihan jees, mutta sitten alkoi takkuilu. Monipistosiksak ei muodostunut oikein, vähintäänkin terävät kärjet jäivät pois, paikoitellen tuli vain kolmen tikin mittainen suora pisto. Vaihdoin lankaa, vaihdoin neulaa, vaihdoin neulaa ja lankaa, katkaisin virran, laitoin takaisin, pujotin langat uudelleen - aina sama juttu.

Pidin luovan, tallennetun Matlockin mittaisen tauon, ja palasin takaisin koneen ääreen. Kokeilin vielä kerran langoilla, joilla olin alun perin ajatellut reunan kiinnittää. Sama ongelma jatkui. Vaihdoin vihdoin koneeseen peruspaininjalan - ja ommel syntyi kauniisti! Jouduin hieman avittamaan konetta vetämällä työtä paininjalan takaa korvatakseni sillä tavalla yläsyöttäjän. Onnistuin kuitenkin tekemään sen suhteellisen tasaisesti, ja lopputulos oli siisti monipistosiksak.

 

Lähikuvia tikkauksesta: 

 

Käytin alalankana kirkkaanpunaista lankaa. Vähän se etenkin kukkien keskustassa tuppasi puskemaan näkyviin oikealla puolella, mutta halusin tikkauksen erottuvat selvästi taustasta.

 

Muutaman kuvan otin myös pergolassamme, jossa aikanaan turkoosin lasagnenkin kuvasin.

 

 

************************

Next on my list was the pink quilt lasagna for our Lastborn. I had already once started to quilt it, but my idea didn't work out then, so it has been waiting for another go.  Now it came, after some negotiation with quilt owner as to how she wanted it to be quilted. I don't know if it has to do with all the flowers in bloom in the garden, but we decided for flowers with not too dense placement .

 

I didn't look at the clock precisely, but I think I spent over three hours quilting the lasagna, eventhough the pattern wasn't too complicated. I was happy with how it turned out. I didn't try to make the flowers look even and symmetrical, but wanted more of a wonky look to them - which isn't hard to achieve considering how much/little machine quilting I've done for large quilts sofar...

 

I thought I had nailed the quilt just the outer edges left to do. Little did I know: I really had a struggle with them, although I just wanted to turn the backside fleece over the edge and stitch it down with three-stitch zigzag and the walking foot. I thought I had done it previously with my first lasagna quilt. I put in the walking foot and started - after 15 cm sewing the stitch wasn't forming out correctly. Sharp zigzag turns were missing, at times there was only one long straight stitch instead of three small ones. I changed thread, needle, rethreaded the machine, turned power off and back on - nothing helped.

 

I had a creative break, long enough to watch one Matlock episode from recordings and went back to the machine. I made another try with the first thread and a new needle, no success. Then I finally changed the presser foot into reqular one, and the stitch formed correctly!Yippee! I had to slightly draw the quilt a little behind the presser foot to avoid the fabric gathering in front of it, but managed to do it relatively evenly so the stitch was regular looking.

 

I like how the fleece back looks like after quilting, and used bright red thread in the bobbin to emphazise it more. It did show up a little in the front at times, especially in the middle of the flowers, but it's not disturbing my eye.

 

Three pictures are taken at the same place where I photographed my turquoise lasagna. 

 

Kiemuraliina - Curved tablerunner

Kiemuraliinoja on vilahdellut blogissa jos toisessakin. Kesäkurssin aiheena kun ovat kaitaleet, niin ajattelin, että siinäpä oiva aihe kesäpöytäliinaksi. Toteutuskin helppoa kuin heinänteko! Omani oli demonstraatiovaiheessa aika pitkälle, mutta viikolla tikkasin vihdoin kerrokset yhteen ja eilen illalla huolittelin reunat itse tehdyllä vinonauhalla. Kurssi kun päättyy ensi viikolla, niin näkevätpähän oppilaat edes jotain valmista minultakin.

Ulkona kuvaaminen olikin aika haasteellista: siellä on niin kirkas auringonpaiste, että kuvien valon ja varjon kontrasti pilaa kuvat , eikä kameran näytöstä edes näe, millaisia kuvia on ottanut. Kriikunoiden ja kirsikoiden varjossa sentään jotain sain aikaan.

 

 

Tikkauksia pähkäilin ja pähkäilin, lopulta päädyin pienempiin ja isompiin kukkasiin, joiden ketjut kulkevat tilkkuraitojen kaaria noudatellen. Vaaleanpunaisiin kapeisiin raitoihin tikkasin negatiiviset piparireunat - tulos ei varsinkaan alkupäässä kestä lähempää tarkastelua, niin ovat kaaret eri levyisiä ja eri korkuisia. Loppua kohti havaitsin, että niiden tikkaaminen vaakasuunnassa oli jostain syystä helpompaa kuin pystysuunnassa - aivolohkot jostain syystä siitä suunnasta ilmeisesti enemmän tykkäävät.

 

Tässä liina vielä paraatipaikallaan. Huomioikaa liinan värien sointuvuus tuolien istuintyynyjen väreihin... Tapahtui kyllä ihan vahingossa... Liinaa aloittaessani vaan poimin yhteensopivia kankaita varastoistani... :)

 

 

Tablerunners with curved edges have recently been popular at least in various Finnish quilt blocks. As my summer course theme has evolved around fabric strips I thought it to be a perfect subject for my students. Not much fabric needed and easy to accomplish. My demo piece has been halfway there for this long but now I decided to put it together to show my students that I've got at least something finished during the workshop.

 

It was quite challenging to tke pictures outside as the sunshine is so bright. I did manage to do some in the shadow of our plum and cherry trees.

 

How to quilt, I wondered but decided then to continue with the flower theme of the middle fabric and free-motion quilted smaller and larger flowers on the yellow, green and lilac areas. The pink parts in the middle received a negative gingerbread edge - it was my first try with such quilting so there are places not worthy of close looks, but during stiching some improvement was visible. I noticed that it was easier to stitch them in horizontal rather than vertical direction - obivously my brain prefers that kind of movement...

 

Last picture is from our kitchen where tablerunner has it's home now. Please note the colours matching the chair covers (what are they actually called in English?)... it's a pure coincidence... I just picked the fabrics randomly out of my stash... :)



 

Mukimatot - Mug rugs

Viikonlopusta lauantai kului toipumiseen ja palautumiseen - ajoimme perjantaina Siipan kanssa töiden jälkeen vielä Loimaalle, missä pokkasin paperini nuorten, onnellisten, elämänsä alussa olevien uunituoreiden autonasentajien, (linja)autonkuljettajien, hius-joidenkin - parturi-kampaajiksi heitä ei enää kutsuta - rakentajien, sisustajien ja ties minkä monikymmenpäiseen joukkoon sisältyneiden hännänhuippuna. Virallinen todistus on vielä tulollaan, mutta joitain papereita olivat keksineet minunkin kansioni täytteeksi :)

Sunnuntaina tarkoituksenani oli tikata kurssilaisille demona käyttämäni kiemuraliina, mutta huomasinkin yhtäkkiä rakentavani reunakaitaleita kuusama-tilkkutyöhöni: päätin tällä kertaa kehittää reunakaitaleiksi edes jotain astetta vaikeampaa työn leventämiseksi kuin pelkät yhtenäiset kangaskaitaleet. Viikolla Tilkkutarhan Minna ystävällisesti täydensi kangastarvettani sen osalta, mutta kun tuli aika laittaa reunoja kasaan, totesinkin, että ostamani kankaat saavat siirtyä jonkin toisen projektin jatkoksi. Kaivelin tilkkupinnan jämiä ja varastosta löytyi sittenkin vaaleanvihreä kangas niiden kaveriksi. Kuvia tästä kuitenkin vasta myöhemmin, kun "voileipä" on koossa. Minnalta sain myös hienon taustakankaan, joka on 270 cm leveää - vältyn siis sauman tekemiseltä taakse, ja kaiken kukkuraksi kankaan värikin sopi työhöni kuin nenä päähän.

Tänään tartuin ensimmäisiin UFOihini: keväällä ennen tulppaanien ja narsissien kukkimista kokosin meille keittiön pöydälle sopivia mukimattoja kukallisesta paneelikankaasta. Ne jäivät silloin viittä vaille valmiiseen vaiheeseen: olin ostanut Sinellistä polvekenauhaa, jolla viimeistelisin niiden reunat. Ja siihen ne sitten jäivätkin. Jo viikko sitten olisin aloittanut niistä, mutta toinen polvekenauhapaketti oli salaperäisesti kadonnut... Kunnes tänään kun siirsin kasaa pöydällä: nauhapaketti vierähti mukimattojen välistä esiin! Huom! Tarkoituksenihan oli vain siirtää kasaa, jotta mahtuisin aloittamaan kiemuraliinani tikkaamisen, mutta näin olleen viimeistelinkin matot. Näyttää siltä, että se työ edistyy parhaiten, jota EN suunnittele edistäväni...

 

I spent whole Saturday to recover from our quick trip to Loimaa where I got my "graduation" papers among dozens of young, eager, fresh graduates just starting their life with their first career choices.

 

On Sunday I planned to work with a tablerunner that needed quilting, but instead I found myself working on my Honeyberries quilt building outer sashings for it. I decided to try and make them at least a bit more complicated that just plain one-fabric-sashings. I had even bought fabrics from Tilkkutarha earlier last week, but again I changed my mind about them. Instead I collected all scraps from fabrics that I used for the center and added one light green from my stash. The quilt is a bit narrow for a lap quilt so my solution to widen it is to make the side sashings a bit different from short sides. I'll show some pictures after I've put the sandwich together.

 

Today I grabbed an earlier project of eight mug rugs that I sewed sometime in March. They were otherwise finished, only ricrac was missing from around the edges on the front. I planned to finalize them already the previous weekend but somehow I had managed to misplace one of the ricrac packages, so I didn't start with them at all... Now I really only grabbed the pile to move it and make place for free-motion quilting of a tablerunner when - the missing package fell out from between the mug rugs...

 

Well, it seems that only those projects get done, that I don't plan to work with. The tablerunner is still not quilted...