Vastauksia - Answers

Mietin usein lukijoiden kommenteissa esitettyjä kysymyksiä ja miten vastata niihin, varsinkin silloin jos kysyjä on ns. no-reply-kommentoija. Silloin kun en voi suoraan sähköpostiin tulevan kommentin kautta vastausta lähettää. Itse blogikirjoituksen kommentteihin vastaamiseen en ole kovin ihastunut, kun itsekään en useimmiten käy lukemassa muiden postauksia kuin yhden kerran. Epäilyttää, jaksavatko muutkaan palata sieltä vastausta hakemaan. Niinpä olen päätynyt vastaamaan niille, joille sen voi lähettää vastaamalla kommenttiin suoraan sähköpostista.

Olen ollut laiska bloggaaja koko syksyn, aikaa ei vain tunnu riittävän kaikkeen - välillä ei mihinkään - joten blogi kärsii yleensä ensimmäisenä. Nyt ajattelin kuitenkin vuoden päätteeksi tehdä inventaarion minulle tämän vuoden aikana esitetyistä kysymyksistä ja tehdä vastaamisesta ihan oman blogikirjoituksen, luultavasti tämän vuoden viimeisen sellaisen.

**********************

I often wonder how to respond to the questions from my readers, especially if they send them as no-reply-bloggers. I myself rarely go back to old blog posts, so I wonder if anybody else does that either. Therefore I only reply to comments if it can be done directly by e-mail.

This autumn I've been a lazy blogger - there just isn't enough time for everything - sometimes for nothing - so blogging is one of the neglected ones. Now I took the time to read all this year's comments and decided to dedicate this last blog post of the year to answers.

***********************

Iso osa kysymyksistä on liittynyt tikkauskoneeseeni.

******************

Most of the questions have been about my new HQ Avante machine.

1. Onko koneeni pysyvä vuokralainen? * Is the machine a permanent tenant?
- Pysyvästä kumppanuudesta on kysymys, omistan koneen. Vuokralaisuudesta kirjoittelin aikoinaan "salaisuuttani" vähitellen paljastaessani. Jos olisin kirjoittanut uudesta, pysyvästä asuinkumppanista, niin siitä olisi helposti voinut vetää vääriä johtopäätöksiä esim. Siipan vaihdoksesta tms ;)

********************

Yes, it is. I wrote about a new tenant because I wanted to prolong the reveal of my "secret" for a while. Had I written about a new partner, there might have been confusion: somebody might have thought I spoke about divorce/new husband etc :)

2. Teenkö tikkaamista nyt ihan työkseni ja muille(kin) tilkkuilijoille? * Do you quilt for others / professionally?

Tikkaan / Opettelen tikkaamista omaksi ilokseni. Koneessani ei ole tietokoneohjausta(kaan) ammattimaista tikkausta vauhdittamassa, enkä toistaiseksi sitä haluakaan. Minua kiehtoo vapaa tikkaaminen, jossa pikku kätöseni ovat ohjaksissa.

*******************

I'm quilting/learning to quilt my own quilts only. I don't have any computerized system in my machine to speed up the process - I want to be in charge of the machine with my own little hands :)

3. Vuokraanko konettani muiden käyttöön? - Do you rent your machine to other quilters?
En vuokraa konettani muiden käyttöön. Tikkaaminen ei ole kovin vaikeaa, mutta tiettyjä perusniksejä siinä kuitenkin on, jotta konetta osaa käyttää oikein. 

*****************

No, I don't rent my machine to others. Eventhough it isn't too complicated, there are certain basic features you have to master to be able to handle the machine correctly.

4. Miten monta lattianeliötä koneeni tarvitsee? * How much floor space does your machine require?
Minulla on koneessani maksimileveä tikkauskehys/pöytä, joka on leveyssuunnassa 12 jalkaa eli n. 3,60 metriä. Syvyyssuunnassa kone on n. 4,4 jalkaa = 1,15 metriä. Nämä mitat huomioiden Handi Quilter suosittaa, että koneelle pitäisi olla lattiapintaa vähintään 8 x 14 jalkaa eli 2 x 4,2 metriä. Tuolloin kone olisi toisesta päästään kiinni seinässä ja taakse ja eteen jäisi käyttötilaa n. 60 cm. Itselläni se on huoneessa siten, että pääsen vapaasti kulkemaan koneen ympäri molemmista päistä ja takanakin on enemmän kuin tuo 60 cm. Onneksi tyhjillään ollut lastenhuone on riittävän iso...

Kehys/Pöytä on kolmiosainen, jokainen osa on 1,2 m leveä. Myynnissä on myös 10 jalkaa leveä malli, siinä keskimmäinen osa on kapeampi. Ja kehyksen voi tietysti koota myös kahdesta osasta, jolloin se on n. 2,4 m leveä. Messuilla koneessa saattaa olla vain yksi pöytäosa - sellaisella koneella sain koulutuksen Saksassa.

Konettahan voi käyttää sekä edestä että takaa: etupuolelta tehdään vapaata tikkausta ja takaa käsin tikataan paperille painettuja reunasta-reunaan -tikkausmalleja, joita seurataan koneeseen kiinnitetyllä laser-valolla. Tai voidaan käyttää myös ns. groovy boardeja = uritettuja tikkausmallilevyjä, jonka uria pitkin kuljetetaan koneeseen kiinnitettyä tikkua.

*******************

My machine came with full 12-foot-frame, and from the picture sbove you can see the required minimum floor space needed for it, as well as for alternative 10-foot frame.

*********************

No, nyt eksyin jo aiheesta... :) Rakkaasta lapsesta - joka muuten edelleen on nimetön -  riittäisi juttua vaikka kuinka...

Sitten muihin aiheisiin.
*************
Back to other subjects

5. Mistä saisin katoavan tiimalasiblokin mallin?  * Where can I get the pattern for disappearing hourglass block?

Itse ompelin blokit Missouri Star Quilt Companyn videon avulla. Jos videon ohjeiden seuraaminen on vaikeaa, niin Fiberchickin blogista löytyy kirjoitettu, kuvitettu ohje. Molemmat siis englanninkielisiä, mutta jälkimmäisen kuvien perusteella pystynee blokin ompelemaan, vaikkei kieltä osaisikaan. Aloitusneliön kokoa siinä ei kerrota, itse tein blokkini 25 x 25 cm kokoisista neliöistä. Koko on siis periaatteessa vapaasti määriteltävissä.

*******************

You'll find the pattern from the links above in the Finnish text.

6. Mikä tarkoitus oli joulukortilla, joka näkyi villihanhien paperiompelusta kertoneessa postauksessa?
************
Why is there s Christmas card in the blog post about paper-piecing the flying geese?

Käyttämässäni Carol Doakin paperiompelutekniikassa ommel aloitetaan ennen paperissa olevan ommelviivan alkua ja lopetetaan muutama pisto merkkiviivan päättymisen jälkeen.

**************

I'm using Carol Doak's paper pieecing technique, where sewing is started a few stitches before the beginning of the sewing line and ended a few stitches after the end.

Paperi taitetaan pois tieltä, jotta saumanvarat saadaan trimmattua 6 mm:iin. Paperi on helppo repäistä irti alla olevassa kuvassa näkyvistä "ylipitkistä" ompeleista ja taittaa ommelta pitkin kortin reunaa vasten .

*****************

With the help of the card it is easy to rip off the paper at the points marked in the picture below, and fold the paper along the stitch line.

Saumanvaran leveys on helppo mitata taitetusta paperireunasta (kortin ei tuossa vaiheessa ole välttämätöntä enää olla tuolla paperin alla). 

******************

Now it is easy to measure and trim the seam allowance to 6 mm / 1/4" by using the folded paper edge as quide line (it isn't necessary to have the card under the paper at this stage).



 Paperi käännetään suoraksi. **** Paper is folded back straight.

Kangas silitetään saumanvaran suuntaan - muuhan ei ole mahdollistakaan :)

*************

Fabric is folded back and ironed straight.

7. Miten tikkausmalli saadaan sabluunan avulla tilkkutyöhön?
**********
How do you transfer a quilting pattern to the quilt if you are using a stencil?

Mallin saa siirrettyä tilkkutyöhön piirtäen veteen liukenevalla tussilla tai liitukynällä sabluunassa olevien kolojen avulla. Kuvassa olevassa sabluunassani on keskimerkki (tai kaksikin, isompi rasti on se oikea), jonka avulla sen saa sijoitettua tikattavan alueen keskikohtaan. Kuvio ei ole kauttaaltaan kokonainen, sen voi tarvittaessa täydentää, kun kaikki kolot on ensin piirretty.

On olemassa myös merkintään tarkoitettua jauhetta, jota voi varovasti töpöttää esim. vaahtomuovisiveltimellä sabluunan koloihin, tai käyttää ns. pounce padia. En ole suomalaisissa verkkokaupoissa tätä nähnyt, omani olen tilannut USA:sta.

******************

You can draw the pattern with a water-soluble pen throught the openings in the stencil onto the quilt surface. Or you can use a pounce pad that contains water-soluble marking powder.

8. Mitä rotua tyttäreni koirat ovat, ovatko kaikki samaa? **** What breed are my daughter's dogs?

Shetlanninlammaskoiria ovat kaikki kaverit. En muista, esittelinkö heitä viimeksi. Tässä nyt siis vasemmalta oikealle: Kiara, Luna, Viva, Rudi, Nala ja Rossi.

*************

All of them are Shetland sheepdogs. I'm not sure if I introduced them the last time, so here they are from left to right: Kiara, Luna, Viva, Rudi, Nala and Rossi

Tulipa tästä pitkä tarina, mahtaneeko kukaan jaksaa lukea loppuun saakka...

****************

This turned out to be a long post, I wonder if you bear with me to the very end...

Joulukappa - Christmas valance

Marraskuussa Hyvinkään kirpparilta tarttui mukaan vanha joulukangas, joka kiehtoi kultaisilla koukeroillaan. Kolmen euron sijoitus, josta sain juuri ja juuri sopivasti kangasta jouluiseen kappaan. Liitossauma on keskellä, ja sain kuviot kohdistettua niin hyvin, ettei saumaa edes erota. Koneeseen laitoin kankaan korkeampana kuin valmis kappa tulisi olemaan (50 cm). Leikkasin kapan oikeaan kokoonsa vasta tikkaamisen jälkeen.

Heti kankaan nähdessäni ajattelin, että tikkaisin sen kuviot ympäriinsä ja niin myös tein - tosin aivan pienimmät kuviot jätin kiertämättä, koska niihin ei olisi päässyt siististi siirtymään lankaa välillä katkaisematta. Mutta lehdet ja varsikoukerot kiersin kaikki ympäriinsä manuaalimoodissa, eli kone paineli tasaista vauhtia ja minun piti liikkeilläni pitää tikin pituus kuosissa. Tikkaaminen sujuikin ihan kohtuullisesti, kunhan ensin uskalsin säätää nopeuden huomattavasti korkeammaksi kuin olin olettanut.

Halusin kapasta suoran ja jäykän, joten laitoin Eurokankaan patalappuvanun tueksi. Taakse käytin Eurokankaan valkoista Perlaa ja tikkauslankana käytin tavallista valkoista saumurilankaa, joka toimi koneessa todella hyvin. Kapan leveys on kolme metriä, ja ensimmäistä kertaa tarvitsin siis lähes koko koneen leveyden - jatkojohtoakin piti käyttää, kun pistorasia ei ole seinässä ihan koneen keskikohdalla.

Hankalin vaihe oli reunojen huolittelu kaitaleella, koska kapasta tosiaan tuli jäykkä, joten se oli tosi hankala käsiteltävä tavallisessa ompelukoneessa. Lopuksi ompelin yläreunaan vielä tarranauhan, jolla se kiinnittyy katossa olevaan tarrakiskoon erittäin helposti.

Kaiken kaikkiaan toteutus vastaa visiotani erittäin hyvin, joten olen tyytyväinen lopputulokseen.

***********************

I found a piece of old curtain fabric on the flea market in November and got an idea to sew a Christmas valance for our living room. There was enough fabric to make a 3 meters wide valance that is 50 cm high - there is a seam in the middle but I managed to position the printed pattern quite well so you cannot even tell where the seam lies.

As I saw the fabric my first thought was to quilt around the leaf and vein motives which I also did, leaving only the smallest prints unquilted, as it would have been impossible to go around them without cutting the thread. I went ahead with manual mode on my Handi Quilter, which was not too difficult as soon as I had the courage to set the speed higher that I had anticipated in the beginning. For the first time I needed almost the whole width of the machine, and I also needed an extension cord since the power socket is not in the middle of the wall behind the machine.

I wanted the valance to hang perfectly flat and straight, so I used quite stiff polyester interfacing - backing fabric is also a bit thicker and stiffer than normal patchwork cotton. And I used white serger thread, since this was an in expensive project with a 3-euro-fabric to begin with... The thread did work fine in the machine :)

The most laborsome phase was the binding: I wanted the valance quite stiff and hanging straight - and it really was stiff, so it was quite hard to handle in the sewing machine. There is a Velcro hoop band in the railing, so I sewed a Velcro loop to the top of the valance to hang it to the railing. 

The valance turned out exactly as I had visioned it in the beginning, so I'm quite satisfied with the end result. 

Hyvää Joulua - Merry Christmas

Hyvää Joulua!

Merry Christmas!

God Jul!

Frohe Weihnachten!

Pieniä ompeluksia - Smallish sewing

Viikolla ei syntynyt juuri mitään ompelutuotoksia, viikonloppuna sentään jotain pientä. Ai niin ja edellisviikolla yksi pieni kännykkäpussi näki päivänvalon, kiitos Tiinatein blogiohjeen  - Editoitu: ohje onkin alun alkaen Singeri soikoon -blogista. Kiitos kuitenkin Tiinateille johdatuksesta. 
Huitaisu tuli tästäkin, mutta sentään organzanauhan kaivoin yksinkertaisuuden koristukseksi, itse kangas on viimekeväisen Berliininmatkan tuliainen.

Tässä sitten tämän viikon ja viikonlopun tuotokset.

Eilen piti verestää kehyskukkarokurssin oppeja, kun muutenkin rakentelin kevään kurssin materiaalia valmiiksi. Valmistautua pitää, vaikkei vielä kurssista varmuutta olekaan. Kehys on 12 cm leveä - takaa pilkistää lankarulla, jonka piti vain piilossa pönkittää pussukka pystympään asentoon.

Naapurin emännälle joka joulu jotain pientä laitan suklaan tai karkkien ohelle joulupakettiin. Tänä vuonna hän saa pienoisversion taitellusta tähdestä. Jos yhteiskuvassa vertaa kehyksen leveyttä ja tuota tähteä, niin kokoa ei tosiaan ole halkaisijaltaan kuin ehkä 15 cm - koriste siis vain, ei patalapuksikaan riitä.

Mikä sitten on tuo neljäs, kummajainen konsanaan? Se on tuotos viime kuun lopulla Hyvinkään opiston järjestämältä kurssilta "Silitetään muovia ja ommellaan". Itse kurssilla keskityin tekemään silityskokeiluja, mutta nyt työstin jotain pussukaksi asti. Silitettynä on Modan ja Kicksin muovikassit kaksinkertaiselle, mustalle jätesäkille. Ensimmäistä kertaa pääsi myöskin harkkoteräinen pyöröleikkurinikin tositoimiin. 

Ystävätär saa tästä huomenna prototyypin testattavakseen. Esimerkiksi uimapukua tuossa voisi kuljettaa, vaikkei pussukka tietenkään ihan vesitiivis saumojen osalta ole. Samalla tulee testattua myös se, kuinka kestävää tuo materiaali oikeasti on.

****************************

There isn't much to show from my sewing front, but I did manage some small projects this week and weekend - oh, the first one is actually from last week, as I needed a quick gift for a friend. I found a quick and easy instruction for a mobile phone purse from Tiinatei's blog. Free translation for the pattern might be "Flash" because it was made in a flash :) I did try to make it stand out a bit by decorating it a bit with some organza ribbon I had in my stash. The fabric is from our Berlin trip last spring.

I'm going to teach a course in metal clasp purses and bags in March, so I prepared everything for it yesterday and wanted to make sure I still remembered all the tricks I learned in September. I made one with a 12 cm clasp since I had so far used only 8 and 18 cm in my experiments. BTW the blue thread spool behind it was supposed to remain hidden, I just put it there to get a better angle for the picture...

Our neighbor and my good friend always gets something handmade along with Christmas candy, this year it is going to be a small version of the folded star - it is about 15 cm in diameter, so it's only a decorative piece, not big enough to be even a potholder.

The fourth one looks quite interesting, doesn't it? It is something produced out of recycled plastic bags. Last month I took a course in "Ironing and sewing plastic", which was quite interesting. My focus then was on the ironing side, I tested all kinds of combinations, but didn't sew anything then. 

Now I took the next step and sewed a bag that my friend will now get as a present - with the honor of testing my prototype e.g. by transporting her bathing suit in it. Of course it is not totally waterproof, the seams might leak a bit, but we'll see. And we'll see if the material is durable in the long run. In this bag there are three layers of plastic: one from two different shopping bags and underneath two from big black bin bags - latter ones recycled: I have used them under my dyeing experiments, so not emptying any used from the carbage :) 

Viikonloppuprojekti jatkuu - Weekend project continues

Tänä viikonloppuna saatoin päätökseen aloittamani työn - josta paisuikin jotain paljon suurempaa kuin olin suunnitellut. Että tulikin luotettua Missouri Quilt Companyn videoon ja ohjeisiin... No, lopputuloksena on kauan kaivattu päiväpeite, jollaista en vain ole saanut aikaiseksi, kun on ollut vaikeaa päättää mallia.

Olin laskenut MQC:n videon kuvasta, että tarvitsen 72 ysiblokkia torkkupeitteen kokoiseen sovellukseen Irish Chainista, ja Jenny vakuutteli suullisestikin, että tarvitsen yhden kirjavan ja yhden valkoisen jellyrullan. No, valkoiset kaitaleet leikkasin itse, ja kahdesta batiikkijellystä yli jääneistä kaitaleista sain 40 kpl värillisiä. Ensimmäinen tenkkapoo tuli jo kaitaleyhdistelmiä rakennellessa, kun totesin, että ohje ei voi pitää mitenkään paikkaansa. Toisaalta löysin Natalie Bonnerin blogista ohjeen, jossa todettiin, että tarvitaankin vain 32 kpl kaitaleita, ja sitä sitten sovelsin - tajuamatta, että edelleenkin tuloksena olisi liikaa blokkeja. Ommellessa kyllä tuntui, että ysiblokkeja on kyllä aika paljon, mutta leikattu, mikä leikattu, ja voisinhan käyttää ylijäävät työn taustalle.

Silitettäessäni blokkeja aloin vihdoin laskeakin, ja totesin että minulla on 136 blokkia! Ei ihme, että niitä tuntui olevan niin paljon :) No, hätäkös tuossa, Jennyn ohje uudeleen esille: enää vain kahdeksan lisää, niin saisin rakennettua Jennyn king size -peitteen kokoisen = 250 x 250 cm. Raaavin batiikkilaatikoista kaikki peitteen väriskaalaan sopivat kankaat esille ja rakentelin vielä kahdeksan ysiblokkia.

Valkoistakin kangasta minulla oli olevinaan vaikka kuinka, mutta leikattuani turhaan 8 kpl 2,5 tuuman kaitaleita, alkoikin olla jännät paikat. Saisinko lopuista kankaista aikaiseksi 72 kpl 6,5 tuuman neliöitä, eli toisen mokoman jo leikkaamieni lisäksi. Kangas riitti juuri ja juuri,

Sitten vain yhdistämään valkoisia ja värillisiä neliöitä.

Tämä on eittämättä suurin ikinä ketjuompeluna kokoamani tilkkupinta, itse asiassa taitaa pinta-alana piestä myöskin Pojan lasagnen.

Saatuani kaikki ommeltua vaakarivit - tai pystyt, ihan miten vaan, työhän on kantti kertaa kantti - ajattelin, etten rupea silittelemään saumoja välillä vaan painan ommellen pitkät saumat samaan syssyyn. Kuvittelin, että saumat puskisivat kyllä itsensä paikalleen ihan automaattisesti. Pian huomasin kuitenkin, että silloin kun ysiblokki on päällimmäisenä, päälle kertyi löysää kangasta ja puskukohtaan mennessä sitä ei enää saanut mitenkään sullottua ojennukseen. Silittämään en silti ryhtynyt, mutta neulasin puskusaumat kohdakkain kahdella neulalla ja ysiblokit jokaisen sauman kohdaltakin. Siitä eteenpäin ompelukin sujui ongelmitta.

Ja yhtäkkiä tikkauskoneeni ei enää näytäkään niin hirveän leveältä, kun työ on siinä päällä ;)

Seuraavaksi odottelemme Tilkkutarhan Minnalta lisää Konan valkoista taustakankaaksi. Onneksi hänellä oli sitä varastossa riittävästi - sitä uppoaa tähän 8,1 metriä.

*******************************

My weekend project has outgrown the original plan - thanks to the Missouri Quilt Company video that gives a bit misleading instructions as to the fabric requirements for different sizes of Irish Chain quilts. I noticed already with the strip sets that something didn't match, as Jenny says on the video that one jelly roll of printed and white fabrics each is enough for a lap quilt. On the other hand she says that you need to make 13 and 26 strip sets, and for latter ones two printed strips are needed. According to my calculations that would equal 52 printed strips for them alone. At that stage I made my own calculations with the help of Natalie Bonner's tutorial but didn't notice that I was still making far too many blocks.

As I was sewing I had a feeling that there might bee to many blocks, but I thought that the rest of them could be used for the backing. Finally, as I was ironing the blocks, I counted them and no wonder they felt so many: there were 136 of them in total! But no worries: back to Jenny's calculations - I would need only 8 more nine patches to make this a king-size one for our bed :) Naturally I needed more white 6,5 inch squares as well, as I had only 72 cut and ready. When all this started I had plenty of white fabric, but in the mean time I had wasted it by cutting too many 2,5 inch strips, only 32 were needed  plus two more now that I made the additional eight nine patch blocks. Well, I still had just enough for the additional white squares.

Being the largest quilt I've ever made, this is also the largest one that I've ever sewn by chain piecing :) After having the rows ready I thought I wouldn't bother ironing them before sewing them together row by row. I thought that they would easily nest with opposing seam allowances. However, I soon noticed that at least pinning was necessary. Whenever a nine patch block was on the top, there always seemed to be excess fabric. So I ended up pinning the nesting seams with two needles and even the nine patch seams on the top side. Doing that the seams got together quite well.

Now that the quilt is hanging on my Avante, the machine doesn't seem that big at all ;) We are waiting for additional white Kona for the backing, 8,1 meters are needed, luckily my "regular vendor" Tilkkutarha had enough of it in her store, so she will mail it to me asap.

Viikonloppuprojekti - Weekend project

Voi, miten hauskaa oli pitkästä aikaa ommella "oikeaa" tilkkutyöprojektia. Yksi jelly-rulla sai kyytiä, valkoiset leikkasin sentään itse.

Seuraavaksi nuo ysiruudut pitää silittää - työ jäi tähän vaiheeseen, kun lähdin kuuntelemaan Joel Hallikaisen kauneimpia joululauluja Nurmijärven kirkkoon.

******************

Oh, what fun it was to sew an "ordinary" quilt project for a change. This project is sewn from a jelly roll - the solid whites I cut myself. Next step is to iron all the nine patches... My sewing was interrupted as I went to a concert in the local church, first time listening to - and singing - Christmas songs this year.

Harjoittelua - Exercises

Viimeinkin ehdin isonkin koneeni ääreen, kun syksyn kurssi loppui torstai-iltana. Tai oikeastaan ehdin sinne jo edellisenä viikonloppuna, kun katkaisin koneessa olleen harjoituskankaan, ja laitoin sen tilalle katoavista tiimalaseista tehdyistä tähtiblokeista kootun kaitaliinan. Sen tikkaaminen oli vähän kesken, joten lopettelin sen, ja jatkoin sitten vapailla harjoituksilla - kuulostaa ihan formulakisalta :) En tikannut mitään erityistä, tiheää taustatikkausta saadakseni tähdet pullistumaan taustasta, ja reunoihin kiemuraköynnöstä.

Ensin kokeilin Christina Camelin Craftsy-opetuksia, mutta eivät ne oikein innostaneet. Mieli paloi vain tikkaamaan höyheniä. Ensin tavallinen.

 Sitten ajattelin kokeilla toisenlaista höyhenenmallia, pää muistuttaa minusta lähinnä poskihammasta. No, ehkä olisi pitänyt piirrellä ensin, eikä sännätä suin päin tikkaamaan, ks. oikea puoli. Ei pää vain kerta kaikkiaan taipunut ohjaamaan oikein, tuli vaikka minkälaisia epäsikiöitä... Taitaa olla kulma- ja maitohampaita ja ehkä muutama amalgaamikin joukossa... No, oikea puoli on sentään jo enemmän sinnepäin...

Kolmanneksi kokeilin tätä jo aiemminkin vähän harjoittelemaa koverapäistä mallia, joka miellyttää silmääni tavattomasti.  Ensin tikkasin sen vain turkoosilla langalla.

 

Näiden jälkeen siirryin tekemään jäljellä olleelle alueelle isoa, lopputilan kattavaa kuviota. Senkin tikkasin ensin turkoosilla, ja kaikuja tein ympärille vähän soveltaen, eli en ihan jokaisen höyhenen päätä "kaiuttanut". Vasta nyt kuvia katsellessani näen, että sinne muodostui ikään kuin varjohöyheniä väleihin. Kuvassa se ainakin näyttää minusta jännältä, mutta toisaalta: hämärtyykö itse höyhen liikaa?

Lisää jotain kuitenkin kaipasin, joten päätin tikata höyhenen toiseen kertaan pinkillä langalla - edes yrittämättä osua tarkalleen turkoosiin ompeleeseen. Kokeilin pinkin sopivuutta ensin aiemman harjoituksen pieneen malliin, ja tikkasin sille "ruodot" pinkillä. Näytti siedettävältä, joten siirryin tekemään pinkillä lisää tikkausta isoonkin. Osassa höyhenistä on keskellä turkoosi "ruoto", lopuilla pinkki. Keskiruoto on vähän turhan suttuinen edelleen, huomaan tekeväni käännöksen siellä vähän liian hätäisesti. Katse siirtyy ehkä hiukan liian nopeasti eteenpäin, pitäisi saattaa kone paremmin ruodolle asti ja sitten vasta suunnata jatkoon. Näissä harjoituksissa tosin vaikeusastetta lisäsise, että tikkasin vakionopeudella ilman stitch regulatoria eli piston pituuden automaattisäädintä. Kone liikkuu silloin paljon kevyemmin, mutta herpaantua ei parane hetkeksikään. Ei se kuitenkaan ole niin vaikeaa kuin miltä kuulostaa :)

Kummasta suunnasta tämä näyttäisi paremmalta? Siippa kun katsoi vaakatasossa, niin kysyi, että onko tuossa joki vai mikä...

 Ja lähikuva

*******************

The last evening of the autumn course was last Thrusday, so I have had some quality time with my Avante. Actually I did some quilting already last weekend as I put my diappearing hourglass block table runner in the middle of my exercises and quilted it. Nothing special, just dense background pattern to make the stars pop up and some swirls on the outer borders.

This past weekend I got back to my exercises and tested some Christina Cameli pattern from Craftsy. She has some interesting new patterns, but this time I just didn't feel like parctising them, but wanted to do feathers - again... First a traditional bump back feather to get going. I stitched in manual mode instead of regulated so it was a bit more challenging. 

After the traditional one I decided to give a go for the "tooth" pattern, as I call it - but it would have been wise to do it on paper first - my teeth, especially on the right side of the feather, don't look like proper teeth at all... The left side looks a bit better...

I don't know what the third one is called, but it is quite appealing to my eye, and I'd practiced it a bit before, so it was much easier. 

After those three I had still some place left in the practise sandwich, so I decided to fill it with one large feather. First I stitched only with turquoise thread, but tested the pink with the smaller one and added it to the large one as well. Everything is double stitched, without even trying to hit the turquoise perfectly, and part of the veins are tstitched with pink.

There is still a lot of unnecessary mess in the stem of the feather, I noticed that my eyes go too quickly forward, I should "escort" the machine more exactly to the stem, before I head for the next blade. More practise and attention, that's all. On the other hand, I'm quite pleased with my stitch length in manual mode, even with so little practise it is quite satisfactory most of the time.